Viime aikoina on usein väitetty, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on sekava kuin tilkkutäkki. Väärin, tilkkutäkki ei ole koskaan sekava, vaan äärimmäisen huolellisesti suunniteltu luomus, jossa jokainen pala on tarkkaan harkittu ja osa kokonaisuutta Sosiaaliturvajärjestelmämme on mieluummin kuin pressu ,jonka alla sitten selviät jos selviät.

Jo nyt näyttää varmalta, että uuden , maalisvaalien jälkeen valittavan hallituksen ohjelmaan tulee maininta Suomen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta. Perustulo eli kaikille vastikkeettomasti jaettava kansalaispalkka on saanut kyytiä, mutta pinnan alla muhii ajatus kannustavasta ja nykyistä vähemmän luukuttavasta järjestelmästä. Paradoksi? Mahdoton yhtälö? Ei lainkaan.

Sosiaaliturvaa on mahdollisuus uudistaa enemmän nousun portaiksi ja osaamisen tukirakenteiksi. Samalla on tunnustettava , että on pitkäaikaissairaita,pitkäaikaistyöttömiä, pelkän kansaneläkkeen tai muiden minimietuuksien varassa eläviä ihmisiä, joiden elämä helpottuisi perustulon avulla.

Nyt olisi kysyntää 2000-luvun Pekka Kuusilla , realistisilla sosiaalipoliitikoilla, jotka osaisivat luoda sosiaalipolitiikan kaaokseen uutta järjestystä. Uuden hallituksen on käynnistettävä työ välittömästi.

Aika hämmästyttävää: vaaleihin on aikaa kolme viikkoa tai oikeastaan vain puolitoista viikkoa, sillä ennakkoäänestys alkaa jo 7.3. Puolueet yrittävät vetää pihdeillä eroja toisistaan.Ehdokkaat ovat tosissaan liikkeellä , ja rahaa palaa.

Näyttää siltä, että kahvikuppi-ilmiö on siirtynyt vaalimainontaan: markasta on tullut euro. Jos ehdokas käytti mummon markan aikoihin vaalitaisteluun huikeat 20.000 markkaa, nyt saman ehdokkaan vaalibudjetti on 20.000 euroa. Oulun läänissäkin usean ehdokkaan budjetti on yli 60 000 euroa!Aivan kaamea summa. Oma vaalibudjettinikin nousee yli 15.000 euron.Hirveänkauheankamalaa!

SDP:n mainokset , kotisivut yms. ovat graafisesti mielestäni hyviä. Pidän pelkistetystä tyylistä , ja ME tai MINÄ viestillä on selkeä aatteellinen pohja. Hienoa!

Sensijaan en oikein tykkää TV- mainonnan kärjistyksistä.Niissä on vanha saarnamiehen sanoma: pelotellaan ihmisiä helvetin kauhuilla ,ja sitten itse ilmoittaudutaan pelastajiksi. Kyllä se on niin, että hyvinvointivaltio on osa yhteistä pohjoismaista identiteettiä eikä meidän sosialidemokraattien ole fiksua antaa valheellista kuvaa nykytodellisuudesta “vain me kannatamme ja muut haluavat purkaa hyvinvointivaltion “.
Toisaalta: jako uusissa ,suurissa poliittisissa kysymyksissä kulkee jo nyt ja tulee kulkemaan enemmän puolueiden sisällä kuin puolueiden välillä.

MINÄ- ja ME -ihmisiäkin taitaa olla ihan samassa suhteessa kaikissa puolueissa… Kaikella tällä haluan sanoa, että mielestäni vaalikeskustelussa tulisi löytää eväät tulevaan eikä kaivautua vanhoihin poteroihin.

Jos joku kansanedustajaehdokas puhuisi uhkaavasta 30-luvun lamasta tai 3. maailmansodasta, niin ehdokasta pidettäisiin vähintääkin hulluna linkolalaisena. Tieteellinen pohja näinkin syvälle pessimismille on kuitenkin olemassa. Jos mitään ei tehdä, ilmastonmuutoksen seuraukset tuleville sukupolville muistuttavat todellista kauhuskenaariota.
Jos mitään ei tehdä, niin Pajamäen Oskun sukupolvea sitä vasta syytetäänkin ahneeksi!!!

Mutta me teemme jotain! Ilmastonmuutoksen hidastaminen on kuin putkiremontti: mitä nopeammin päätökset tehdään, sen halvemmaksi tulee ja sen turvallisempaa on jättää pallo tuleville sukupolville.

EU:n puheenjohtajamaa Saksa onnistui saamaan ympäristöministereiden yksimielisyyden.Saksa ymmärsi myös Suomen huolet taakanjaosta kuten Saksa ymmärsi aikoinaan myös Suomen maatalouden huolet. Missä ovat nyt kaikki Sirkka-Liisa Anttilat. jotka ovat syyttäneet vuosien varrella Suomea ja tietenkin sosialidemokraatteja veljeilystä saksalaisten kanssa EU-kuvioissa?Olisiko anteeksipyynnön paikka?

Mitä tulee taakanjakoon, edessä on pitkä marssi. Nyt todellakin ollaan vasta alussa. Pohjois-Suomenkin kannalta kysymys on ydinasioista. Juuri Pohjois-Suomessa on energiaintensiivinen teollisuus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. Jos tätä ei oteta huomioon taakanjaossa, niin viimeinen sammuttaa valot…

Kun kymmenisen vuotta sitten keskusteltiin EU:n jäseneksi liittymistä, monet vilpittömät ympäristöihmiset pelkäsivät EU:n heikentävän Suomen ympäristönsuojelun tasoa.Totuus oli tässäkin toisenlainen: EU on maailmanlaajuinen edelläkävijä esimerkiksi ilmaston muutoksen estämisessä.

Eilen EU:n ympäristöministerit pääsivät sopuun kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Suomen kannalta jäi vain ikävä jälkimaku, kun Suomi leimautui vastustajaksi yhdessä Puolan ja Tsekin kanssa. Maailmanlaajuiset vastalauseet saivat pääministerimme peruuttamaan.Hyvä! Nyt vain on toivottava, että ympäristöministerien yksimielisyyttä ei yksikään maa romuta EU:n tulevassa huippukokouksessa.

Jos haluat tietää ilmastonmuutokssta ja sen tuomista haasteista enemmän, niin tervetuloa Kirkkotorin koulutuskeskukseen torstaina - siis huomenna- kello 18.
Tilaisuuden”äiti” on meppi Riitta Myller.
Tervetuloa!

Piti oikein hieraista silmiään ja terästää kuuloaan , kun uutisissa kerrottiin, että Suomi haluaa irrottautua EU:n 20 %:n päästötavoitteista.Pääministerimme harrasti täydellistä kauhumaalausta väittämällä, että EU:n tavoitteiden toteuduttua Suomesta häviää kymmeniätuhansia työpaikkoja!

Alkuviikon uutisissa kerrottiin myös , että Yhdysvaltain suuryritykset etsivät paikkaa ilmastonmuutosjunassa. Siis :vuosien vastustamisen jälkeen Yhdysvaltain bisnesyhteisö vaatii toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Ilmastonmuutosjuna siis kulkee.Onneksemme. Missä Suomi haluaa olla? EU-veturissa vai velttona ravintolavaunussa? Suomi on jo huonossa seurassa kehitysaputavoitteensa suhteen. Haluammeko pudota rantaremmiin myös ilmastokysymyksessä?

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Ouluun, Kirkkotorin koululle, torstaina 22.2. kello 18. Paikalla ilmastonmuutoksen huippuasiantuntijoita.