Euroehdokas Pöntisen Helsingin Sanomissa ollut vierasvihaa lietsova vaalimainos tuskin oli  Pöntisen oma juttu. Se oli Kokoomukselta jälleen kerran mainostoimistovetoinen vaalijippo. Jokin aika sitten Kokoomus vaati maahanmuuttopolitiikan tiukentamista hyötyäkseen perussomalaisten nostattamassa mielialasta. Sitten pistetään Pölhö-Pöntinen asialle avoimella maahanmuuttajavastaisella puheenvuorolla.

Ja sitten astuu “kaikkien äitien ihannevävy” Katainen nuhtelemaan Pöntistä, että “noin ei saa sanoa, vaikka sanotkin sen, mitä Suomessa ei saa sanoa”.

Ja näin Kokoomus yrittää kerätä sekä  maahanmuuttajavastaisten että asiaan fiksusti suhtautuvien ääniä. Sivistyneet porvarit-heitäkin on, herätkää! Soinin-Pönisen linja on Suomen edun vastaista.

 Kotisivullani-viereisessä  palkissa- on Jope Ruonansuun tekemä ja Lasse Lehtisen käsikirjoittama radiomainos. Pistäkääpä kiertämään! Myös sähköiset postikortit ovat levittämistä varten.Lähettäkää niitä ystäville ja tutuille! Sähköinen kampanjointi on helppoa ja hauskaa. Eikä maksa paljon!

Mukavaa on myös ihmisten kohtaaminen kasvokkain. Olin aamulla jo kahdeksan korvilla Helsingin rautatieasemalla demarien vaalikopissa  keittelemässä hesalaisille aamukahvia ja jakamassa vaalimateriaalia.  Kiirettä oli, mutta ihmiset olivat hyvällä tuulella ja ottivat mielellään esitteitä vastaan. Aamutuimaan vastasin kysymyksiin EU:n byrokratiasta , Turkin mahdollisesta jäsenyydestä ja EU:n hyvistä ja huonoista puolista.

On suuri arvoitus, kuinka aktiivisesti ihmiset lähtevät äänestämään.Siksi kampanjointi viimeiseen vaalipäivään saakka on tärkeää. Informaation nälkä on suunnaton. Vielä on monille epäselvää esimerkiksi se, että vaalipiirinä on koko maa.

 En ole ehtinyt laskea monellako paikkakunnalla olen jo käynyt, mutta vaalikiertua tulee olemaan Hangosta- ei ihan Utsjoelle, mutta Hangosta Kemijärvelle, missä olin maanantaina.

Vaalien lähestymisen huomaa ainakin siitä, että keskustalainen ympäristöministeri  Paula Lehtomäki puhuu Kollajan  rakentamisesta ,ja Kokoomus vaatii maahanmuuttopolitiikan tiukentamista.  Kokoomus  yrittää  soitella perussuomalaisten sielun kieliä , ja keskusta vetoaa peruskannattajiinsa vanhoilla vaaliteemoilla.

Kylätiellä on muuten hiljasta, niin hiljaista. Olen kiitollinen siitä, että eräs fiksu henkilö kysyi viime sunnuntaina vaalitilaisuudessa, että mikä  se on  se meppi. Meppi on suomalainen lyhenne kirjainyhdistelmästä MEP  (Member of the European Parliament) .Rohkea kysyjä palautti mieleeni  tosiasian, että  Eurooppa-asioista puhutaan kansalaisille vierain käsittein ja termein. Kaikkein pahinta on, että  sisällöt ovat näissä vaaleissa olleet poikkeuksellisen toisarvoisia  ns. julkkiksista käytyihin keskusteluihin verrattuna.

EU-vaaleista on tehty myös järkyttävän epäpoliittiset. Tässä olemme mekin epäonnistuneet.Kun sanoin Satakunnassa Kankaanpäässä pidetyssä EU-vaalitilaisuudesta, että Euroopassa on noin 27 miljoonaa työtöntä ja työttömyys kasvaa Suomessakin, sain vastaani   Ville Itälän (kok) ja Kauko Juhantalon (kesk.) löysää puhetta , että yhteistyössähän tässä ollaan oltu! Ei muuten ole oltu! Viimeiset viisi vuotta Euroopassa on ollut oikeistoenemmistö komissiossa, ministerineuvostossa , eurooparlamentissa ja valtaosassa jäsenmaita kuten Suomessa.

“Epäpoliittisuuden” harhasta kertoo myös pääministeri Matti Vanhasen reaktio  Poul Nyrup Rasmussenille.  Kun  Euroopan demaripuolueen PES:n puheenjohtaja moitti suomalaista talouspolitiikkaa konservatiiviseksi ja työttömyyden kasvun hyväksyväksi,Vanhanen teilasi kritiikin  ”Sdp:n tilaustyöksi.”

Mistä pitäisi puhua Suomessakin vielä ennen europarlamentin vaaleja? Tietenkin komission kokoonpanosta ja uuden komission puheenjohtajasta.

Miksi? Siksi että komissio on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista instituutioista. Se on EU:n “hallitus”, jonka “pääministeri” on ollut viimeiset viisi vuotta Jose Manuel Barroso. Suomessa on syytä kysyä: miksi niin monet  johtavat suomalaispoliitikot pääministeri Matti Vanhasta myöten ovat antaneet varauksettoman tukensa nykyiselle puheenjohtajalle Jose Manuel Barrosolle, kovalle oikeistopoliitikolle? 

Barroso on varmasti mukava mies. Olen itsekin tavannut hänet Pori Jazzeissa, mutta onko Barroso ja hänen komissionsa onnistunut politiikassaan? Ei todellakaan, sillä Euroopassa on tänään yli 20 miljoonaa ihmistä työttömänä ja monet kansantaloudet velkaantuvat hurjaa vauhtia. Elvytyksessä on hidasteltu ja tulokset ovat vaatimattomia.

Komission tarvitsee uuden ehdottomasti uuden puheenjohtajan. Vain vetämällä johtopäätökset EU:n harjoittamasta politiikasta ja tarjoamalla muutosta ja vaihtoehdon myös henkilögalleriaan, voidaan nostaa kiinnostusta eurooppapolitiikkaan. Politiikan ja vaihtoehtojen on palattava politiikkaan! Vaalien tuloksen pitää vaikuttaa myös valintoihin. Muuten puheet EU:n demokratiavajeesta saavat lisävahvistusta.

Aamulla ulkoasianvaliokunta vieraili tasavallan presidentti Tarja Halosen luona. Keskustelimme presidentti Medvedevin vierailusta,  Afganistanin tapahtumista ja maailman tilasta ylipäätään.

Kun astelin sisään presidentin linnaan, kuulin koululaisjoukon takanani kysyvän opettajaltaan - minua osoittaen, että onko tuo se Halonen…

Vähän samanlainen tapaus sattui muutama viikko sitten Lappajärvellä. Olin Pohjanmaan sos.dem. piirin piirikokouksessa kuntoutuskeskus Kivitipussa. Tulin tilaisuuteen ajoissa, joten minulle jäi aikaa jutella aulaan kokoontuneiden veteraanien kanssa.

En ehtinyt esitellä itseäni, kun joku herrasmiehistä sanoi: “Oletko sinä se Jutta Urpilainen.” Vastasin, että mielelläni olisin yhtä nuori ja nätti, mutta en ole.

Toinen miehistä totesi: “Ei se ole Urpilainen.Se on Uosukainen“. Sitten tuli varsnainen jymypaukku, kun keskusteluun puuttui kolmas henkilö sanoen:
“Ei se ole Uousukainen. Se on Jaakonsaari, joka on kerran saanut ison lohen Tornionjoesta.”

Lähestyvän kesän merkki on koululaisten tulo Helsinkiin. Lähestyvien  vaalien merkki on tänään vahvistetut EU-parlamenttivaalien numerot. Minä olen ehdokas 168. Jess! Edelläolevaan viitaten, tunnettavuuden eteen pitää vielä tehdä töitä. Sitäkin varten on vaalikampanja, johon kutsun kaikkia.