Juuri käydyissä Saksan vaaleissa suuret puolueet SPD ja CDU hävisivät ja pienet voittivat kuten demareista eronnut  die Linke, vihreät ja liberaalit. Suurista puolueista voittajaksi selviytyi se, joka hävisi  vähiten! Hirmuinen paradoksi. Onko tämä tulevaisuuden musiikkia myös Suomessa? Jos näin on, niin silloin Antti Kalliomäen ajatus ryhtyä rakentamaan jo nyt  demarien ja pienten puolueiden yhteistyötä oli aikaansa edelläoleva, suorastaan nerokas oivallus?

Saksan demarien tappio oli todella suuri. Erikoista on, että alustavien laskelmien mukaan demareista karkasi liberaaleihin yli 2 miljoonaa äänestäjää. Vaalitappion syynä oli myös vuoto vihreisiin ja die Linkeen. Siis SPD  vuoti oikealla , keskelle ja vasemmalle.

Tämä vuosikymmen ei ole demarien vuosikymmen tai sittenkin on -oikein viimeisen päälle: olemme voittaneet politiikan, mutta häviämme vaalit. Konservatriivit ovat “varastaneet” kautta Euroopan sosialidemokraattien sydämenlyönnit kuten hyvinvointivaltion, sosiaalisen tasauksen , vahvan valtion ja talouden sääntelyn. Saksassakin asiantuntijat valittelivat talouspoliittisen keskustelun puutetta, “kun kaikista puolueista on tullut sosialidemokraattisia”. Saksassa sanottiin, että aina mihin demarit yrittivät mennä , siellä Merkel oli jo.

Kaikkien paradoksien äiti lienee se, että samaan aikaan kun Suomen sosialidemokraatit yrittävät riisua yltään valtionhoitajan kaapua, konservatiivit senkun vahvistavat “valtionhoitajuuttaan” niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Ainoa lääke sosialidemokratialle on olla edelläkävijä ja vahva osaaja uusissa asioissa. Monet “vanhat” asiat ovat uusia ja polttavia  kuten globaalisaation haasteet, työelämän oikeudet ja mahdollisuuksien tasa-arvo, mutta edeläkävijällä  tulee olla uusia lääkkeitä myös vanhoihin vaivoihin.  Pienten ja populististen puolueiden on usein mahdotonta muodostaa  enemmistöjä, joita tarvitaan vaikeiden ja päällekaaatuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Velkaantuvien kansantalouksien, kasvavan työttömyyden ja ikääntymisen kolmoisgiljotiinin laukeamista ei iskulauseilla estetä.

Yhteistyön rakentamiseen tullaan tarvitsemaan demareita- niin Saksassa kuin Suomessakin.

Puheenjohtajan vaihdos tuskin auttaa. saksassa sitä herkkua on nautiskeltu kyllästymiseen saakka.

 Sosialidemokraattien ryhmäkokoukset täällä Euroopan parlamentissa ovat aika hurjia. Italialaiset ja espanjalaiset puhuvat pitkään ja lennokkaasti. Puhumisen suhteen stereotypiat toimivat, mutta muuten yksilöiden välillä on enemmän eroja kuin  eri maiden meppien välillä. Siis :täällä on jalat maassa olevia italialaisia ja hössöttäviä saksalaisia.

Valitaanko portugalilainen Jose manuel Barroso komission johtoon vai ei?  Demariryhmä jakautuu kolmeen porukkaan: ei-, juu- ja vaarinhousut-ryhmään. Hassuinta tässä on, että vastaehdokasta ei ole. Käynnistimme kesäkuusssa oikeaksi osoittatuneen prosessin vaatimalla Barrosolta kunnon ohjelman. Sen hän tekikin. Retoriikaltaan ohjelma on aika sosialidemokraattinen. Nyt on puristettava häneltä konkretiaa ja sitten keskityttävä vaatimaan tekoja.

Tärkein ja mielestäni radikaalein vaatimus demareilta on: samasta työstä,  sama palkka-miehille ja naisille, kaikissa Euroopan maissa. Sillä on tarkoitus lopettaa työvoiman ja työntekijöiden oikeuksien polkumyynti, mitä tapahtuu kaikissa Euroopan maissa. Se puolestaan dellyttää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin tiukentamista. Ympyrä sulkeutuu. Olin aikoinani työministerinä sorvaamassa sitä…

Blogin kirjoittamisessa on ollut pieni tauko, mutta nyt Lyyti alkaa kirjoittaa säännöllisesti. Olen myös uudistamassa kotisivujani. Brysselissä uuden homman aloittaminen on vienyt aikaa ja energiaa,mutta hyvin on selvitty. Europarlamentin byrokratia ei ole niin kauhea kuin on puhuttu-se on vielä kauheampaa, mutta hengissä ollaan- oikeastaan entistä ehompina, sillä vasen silmäni on operoitu.Näen nyt molemmilla silmillä kuin kotka.

Eurooppavaalit toivat muutoksia paitsi Euroopan parlamentin myös Euroopan komission kasvoihin.Me mepit pääsemme tenttaamaan komissariehdokkaita jo tällä viikolla. Strassbourgissa 14.-17.kokoontuva parlamentti äänestää näillä näkymin myös komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson jatkosta.Jos ja kun Barroso valitaan, avautuu myös sosialisteille mahdollisuus vaikutusvaltaiseen paikkaan.Paavo Lipposen nimi mainitaan yhä useammin. Jo ehdokkuus Euroopan presidentiksi on hieno asia. Lippos-kortti kannattaisi katsoa loppuun asti. Lobbaakohan UM asiaa? Mitä tekee Suomen hallitus?

Tällä viikolla keskustellaan parlamentin sosiaali-ja työllisyysvaliokunnassssa Ruotsin puheenjohtajamaan ministerin kanssa vanhustenhuollosta ja terveydenhuollosta.Meille esitellään myös tutkimus, miten työn uudet muodot ovat vaikuttneet työelämän suhteisiin ja työalainsäädännön kehittymiseen Mielenkiintoista.

Tänään