Pessimisti on hyvin informoitu entinen optimisti. Oma synkkyyskerroin on kasvusuunnassa, sillä on vaikea löytää tekijöitä, jotka auttaisivat Suomea nousuun.  Edellisestä lamasta selviytymistä auttoi Nokian nousu ja maailmankaupan alkanut kasvu.  Tällä kertaa ei ole “nokioita” ja eikä maailmankaupan mahdollinen pieni piristys tuo juuri vetoapua. Kaiken kukkuraksi Suomen yllä leijuu myös velkaantumisen, ikääntymisen ja teollisuuden rakennemuutosten gilgotiinit.Lisäksi työmarkkinoilla levottomuus kasvaa. Huhuh-ei käy kateeksi  tulevien eduskuntavaalien vaalivoittajia!

Kokoomus ei ole koskaan ymmärtänyt työvoimapolitiikkaa. Viime vaalit  eduskuntavaalit kokoomus voitti arvostelemalla “tempputyöllistämistä”. Vaikka työttömyys kasvaa, aktiiviseen työllistämiseen käytetyt määrärahat näyttävät pienenevän.Se puolestaan merkitsee varmuudella pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, sillä pitkittyvä työttömyys nostaa sekä työttömän kynnystä hakea työtä että työnantajan kynnnystä palkata työtön.

Ennustukseni on: Suomi selviää velkakierteestä, mutta kasvavan työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden  sekä poliittinen että sosiaalinen hinta tulee olemaan rankkaakin rankempi varsinkin kun edellisen laman pitäaikaistyöttömyyden häntä on vielä olemassa.

Ps. On hyvä, että Mauri Pekkarinen lähtee Keskustan puheenjohtajavaaliin ehdokkaaksi. Jos Keskusta järjestäisi avoimet vaalit kaikille kansalaisille, kävisin äänestämässä Mauria .Kevään muotiväri ei ole vihreä, mutta uskon Pekkarisen tuovan  ASIASISÄLTÖÄ poliittiseen keskusteluun. Suomen politiikka on ollut liian pitkään  vain imagojen taistelua. Poliitikkoja on arvioitu etupäässä vain iän, ulkonäen ja sukupuolen perusteella. Juuri  SISÄLLÖISSÄ on Maurin mentävä aukko.

Nyt Lissabonin ylevä strategia saa seuraajan : EU  2020 strategian.  Komissio julkaisee asiakirjan ensi keskiviikkona. EU 2020 oli Euroopan parlamentin käsittelyssä  torstaina. Minäkin sain -ainoana suomalaisena- minuutin ( 1 min.) puheenvuoron. Minuutissa siis piti käsitellä Euroopan suuntaviivat vuoteen 2020 mennessä ja Kreikan velkakriisi. Samaisessa istunnossa oli ensimmäistä kertaa läsnä Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Hän tulee sd-ryhmään ensi keskiviikkona, joten voin siellä jatkaa keskustelua.

Nyt Olli Rehnin ja muiden komissaarien tehtävä on kehitellä kunnon keppiä ja  meheviä porkkanoita , jotta jäsenmaat saataisiin sitoutumaan  uusiin tavoitteisiin. Pahiten Lissabonin strategia epäonnistui koulutukseen panostamisessa. Niin taitaa käydä nytkin, sillä jäsenmaat taitavat mieluummin leikata koulutuksesta kuin panostaa siihen, kun  budjettivajeita yritetään kuroa umpeen.

Kreikka on oma lukunsa. Siellä on talouskriisin lisäksi moraalikriisi. Ystävää pitää hädässä auttaa, mutta petollisen ystävän auttaminen on vaikeaa. Kreikassa kantaa nyt hallitusvastuuta  sosialidemokraatit, jotka saivat kaamean  perinnön porvarihallituksela. Muistuttaa hieman Suomen tilannetta 1990-luvun puolivälissä. Silloin Lipposen ykköshallitus joutui vastaamaan Esko Ahon porvarihallitukselta langenneista laskuista: korkeasta työttömyydestä ja kasvavasta valtionvelasta.

Suomea ja Ruotsia kehutaan vuolaasti 1990-luvun kriireistä selviytymisestä. Avaimena pidetään konsensushaluista ja -hakuista politiikkaa eli kriiseissä toimitaan samaan suuntaan. Kreikassa kokeillaan luokkataistelua.

Kreikan tilanne on todella vakava.  Budjettivajeen osalta se muistuttaa Suomen tilannetta 90-luvun alussa,mutta kreikkalaista tragediaa pahentaa maan   syvälle juurtunut korruptio.   Lääkäriin pääsee setelitukkoa heiluttamalla. Harmaa talous kukoistaa.Anteeksiantamatonta on, että tilastoja on vääristtelty, mutta korruptio on kaikkein vaikemmin korjattavissa. Kreikkalaiset tragediat yleensä päättyvät jumalalliseen ilmoitukseen toisin kuin Shakespearen draamat. Odotamme jännityksellä, mitä Kreikassa tapahtuu.

Suomessa jotkut -demaritkin- narisevat vieläkin Lipposen hallitusten talouden tervehdyttämistoimia. Heikkoa on menneisyyden hallinta. Jos emme olisi  saattaneet Suomen ulos  silloisesta velka- ja työttömyyskriisistä, olisimme olleet kuin Kreikka: kansainvälisten rahoittajien armoilla. Nyt meillä on silloisen politiikan seurauksena myös turvatyynyjä, joilla olemme pehmentäneet tämänkertaisen kapitalismin kriisin lankeavia laskuja.

“ Kysymys on siis kovaakin kovemmasta  taistelusta vallasta ja  rahasta.Keskusta ja Kokoomus löysivät toisensa.Kyseessä oli reviiritaistelu, ja mitä poliittisin valinta, kun Lauri Kivinen valittiin uudeksi toimitusjohtajaksi. Ei mikään puoluepoliittinen  “lautakakasa”pikkujuttu, vaan politiikan ytimiä kouraiseva  tapahtuma.Oli siis aika lapsellista vakuuttelua, että kysymys ei ollut politiikasta, vaan -hehheh, ihan normaalista pikkusievästä  sosialidemokraattisen valtakauden lopettamisesta. 

Varmasti YLEn työntekijät tajusivat tämän 2000-luvun “ lapualais  opperan” libreton ja puolustivat Jungneria rintanapein jne. Jungner oli  pidetty johtaja YLEssä, luova ja salliva ja hänen aikansa jää YLEn historiaan vaikeiden rakenteellisten uudistusten aikana.

Kiitokset Heikalle arvokkaasta analyysistä.

Timolla on paha tapa käyttää  “Euroopan parlamentissa “tupailtapuheenvuoro” vain omalle perussuomalaiselle kotikatsomolle ja lähteä sitten muihin hommiin. Ei siis ihme, ettei hän kuunnellut minunkaan puheenvuoroani. No, Timohan valmistautuu seuraaviin Suomen eduskuntavaaleihin.

Minä puolestani kuuntelin tarkkaan Soinin puheenvuoron. Hän kertasi Suomen historiaa ja toisti , kuinka tärkeää on pitää kiinni itsenäisyydestä. Jos kaikki muut mepit olisivat käyttäneet samanlaisen puheenvuoron ja äänestäneet komissiota vastaan, ei yhteisestä politiikasta tulisi yhtään mitään. Silloin ei kannattaisi tietenkään edes pyrkiä parlamenttiin. Se on vähän samaa kuin, jos Suomen eduskunnassa tamperelainen,helsinkiläinen tai oululainen kansanedustaja olisi kiinnostunut vain oman kotiseutunsa asioista.

Onneksi Euroopan parlamentissa on maltillinen eurooppamyönteinen enemmistö. Sen muodostavat sosialidemokraatit, liberaalit , maltilliset konservatiivit ja vihreät, uskon niin, vaikka vihreät äänestivät komissiota vastaan erilaisten euroskeptikkojen ja ääriryhmien joukossa.

Tästä voit katsoa puheenvuoroni:

Mitähän  mahtaa ent. Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja perustuslakiasiantuntija Esko Helle  ajatella, sillä  hän on ollut yksi aktiivisimmista kansanvallan ymmärtäjistä ja ajajista  sekä oikeastaan yksi nyt käynnissä olevan prosessin isistä?

 Liityin aikoinaan SDP:n jäseneksi juuri liikkeemme  syvän kansanvaltaa ja eduskunnan asemaa  kunnioittavan perinteen takia, jota Sdp on aina edustanyt, jopa ns. tynkäeduskunnan aikana. Nyt Eero Heinäluoma ja Annikka Lapintie oikein kilpailevat presidenttimyönteisemmän puolueen tittelistä.

Perustuslakia pohtiva Taxellin  komitea esittää, että pääministerin asemasta Suomen edustajana Euroopan unionin toiminnassa säädettäisiin  perustuslaissa.Esitystä perustellaan aivan oikein sillä, että näin turvataan eduskunnan asema ja vaikutusmahdollisuudet Suomen EU-kantojen määräytymisessä. Presidentin päättöksentekoon komitea esittää rajoituksia silloin, kun valtioneuvosto valtioneuvoston ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan kantaa. Varmasti ajan myötä selviää, mitä kaikkea tämä tarkoittaa.

Olen finanssikriisiä pohtivan valiokunnan varapuheenjohtaja Euroopan parlamentissa. Valiokunnassa on käytetty esimerkkinä Pohjoismaita-Ruotsia ja Suomea -siitä, miten maat selvisivät 90-luvun alun talous-ja pankkikriisistä. Monien  selvitysten ja tutkimusten mukaan  Suomella ja Ruotsilla on yksi vahvuus moniin muihin maihin verrattuna: maiden poliittinen järjestelmä toimii eli vaikeuksissa ja erityisesti kriisin oloissa kaikki toimivat samaan suuntaan. Se on konsensus-hakuisen politiikan vahva puoli.Yhdysvalloissa , jossa talous on dynaaminen, poliittinen järjestelmä on kankea ja jakautunut ja usein käy niin, että järkevät päätökset ovat poliittisesti mahdottomia. Sen kanssa kipuilee nyt presidentti Obamakin yrittäessään uudistaa sikäläistä terveydenhuoltoa.

Kenen keksintö tyhjän ja leikkiehdokkaiden äänestäminen oikein oli? Kuka on eduskunnan pelleilyn isä tai äiti? Onko eduskunnan vastaus talouskriisiin ja  Suomen synkkään tulevaisuuteen protesti?

Uuden viestin tuoja oli nykyisen EU:n puheenjohtajamaan Espanjan pääministeri Rodriquez Zapatero.Häntä oli ilo kuunnella keskiviikkona Euroopan parlamentissa.Siinä vasta mies ja sosialisti.

Zapatero nosti esille esitellessään puheenjohtakauden ohjelmaansa Euroopan  energiariippuvuuden, mikä maksaa Euroopalle 65 miljardia eli yhtä paljon kuin kaikki julkiset investoinnit yhteensä. Ilmastomuutosta voidaan torjua kehittämällä sähköauto. Se on samalla uutta teollisuuspolitiikkaa. Hän haluaa luoda Eurooppaan digitaaliset sisämarkkinat jne. Pankit hän haluaa valvontaan , jotta uudelta talouskuplalta vältyttäisiin.

Kaiken lisäksi hän nosti esille naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen, joka on EU:n puheenjohtamaan painopiste sekä EU:ssa että kotimaassaan.” Perheväkivalta ei ole mikään pikkurikos, vaan vakava loukkaus  ihmisyyttä kohtaan”, hän sanoi ja piti tärkeänä, että  eurooppatasolla luodaan naisten suojelujärjestelmiä ja keskustellaan avoimesti asiasta.

Taitaa olla Euroopan ensimäiinen pääministeri, joka nosti perhevakivallan vakavaksi poliittiseksi asiaksi. Naiset ainakin rakastavat Zapateroa.

Ashton pysyi “coolina”, vaikka mepit tyrittivät ahdistaa hänet nurkkaan vaikeissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä kuten  Iranin ja Israelin ongelmissa sekä suhtautumisessa Venäjän ihmisoikeusloukkauksiin.  Sain sen vaikutelman ,että hänestä tulee todella hyvä uusi ulkopolitiikan johtaja Euroopan unionille.  Tämä kaikkki ilman demarisilmälaseja.

Meidän kaikien Olli Rehn oli  lievä  pettymys, mutta vain lievä.Hänestä tulee varmasti hyvä talousministeri.Vastauksista kuitenkin puuttui syvyyttä ja konkretiaa. Ehkä omat odotukseni olivat liian korkealla. Olli toisteli  jo vähän kuluneita “uusia freeseja” vihreästä ja älykkäästä vihreästä  kasvusta” pääsemättä eteenpäin. Eurooppa ei todellakaan mikään Jumalan valittu manner, vaan kasvavan työttömyyden,  velkaantuvien kansantalouksien,  rakennemuutosten ja ikääntyvän väestön manner.  No, hyvinhän se Olli pärjäsi. Positiivisinta oli, että hän lupaisi paneutua erityisesti uusiin, innovatiivisiin kansantalouksien rahoituslähteisiin.

Tiistaina on  uuden  laajentumiskomissaarin ja keskiviikkona työ-ja sosiaaliasioiden komissaarin  “kuulustelut”. Minullakin on niissä molemmissa puheenvuoro. Työ täällä “Euroopan eduskunnassa ” on alkanut täysillä.

 Minullekin seliteltiin aluksi,että kansainvälistäkin hämmästystä herättänyt  aseiden suuri määrä Suomessa  liittyy metsästykseen, mutta  väite on osoittautunut vääristeleväksi ja aseita puolustelevaksi, sillä myös muualla metsästetään kuten Ruotsissa, Saksassa jne.

Suomi on väkivaltainen maa. Puukkojunkkarien , kansalaisodan silmittömän väkivallan ja sotie n kauhujen perinteeseen liittyy myös tämän päivän väkivalta. Psykohistorioitsijoilla olisi nyt analysoitavaa.Teologitkin voisivat miettiä , että miten ihmeessä maailman luterilaisin maa voikin olla näin väkivaltainen? Liittyykö kasvanut  väkivalta myös selkeään oikeistolaistumiseen?

 Käsiaseisiin pitäisi olla nollatoleranssi. Aselakeja on tiukennettava.Lähestymiskiellon toimivuutta ja tarkkuutta pitää parantaa. Ylirajojen tapahtuvaan kansianvälisen rikollisuuden torjuntaan pitää kiinnittää entistä enemmä’n huomiota.

Pahinta olisi  mennä ylitse siitä, missä aitaa ei ole ollenkaan, eli nähdä maahanmuutto Sellon yksittäistapauksen johdosta sylliseksi väkivallan kasvuun. Se vain lisäisi vihaa ja väkivaltaa.