Sultsi,Junkkeri vai Verhostatti?

Ajattelin järjestää Oulun kauppatorilla keskustelutilaisuuden Euroopan unionin kärkiehdokkaista- miehistä, jotka pyrkivät EU:n komission puheenjohtajaksi. Eurooppalaiset puolueet ovat jo asettaneet ehdokkaansa tähän ”Euroopan pääministerin” tärkeään tehtävään toivoen, että lähestyvä Euroopan parlamentin vaalikampanja saisi eurooppalaiset kasvot. Jotta oudoista nimistä saisi jotain irti, täytyy ne kääntää Oulun murteelle. Tilaisuuden otsikko on siis: Sultsi, Junkkeri vai Verhostatti?

Euroopan parlamentin vaalien äänestysaktiivisuus on ollut kautta historian uskomattoman heikko. Suomessa aktiivisuus ylittää niukasti 40 prosenttia. Viimeksi vaalit olivat Kroatiassa: äänestysprosentti noin 20 % ! Korkein aktiivisuus on Bergiassa ja Hollanissa – noin 90 %, mutta maissa on äänestypakko ja -sakko. Sakot räpsähtää jo muutaman laiminlyönnin jälkeen.

Idea ”kärkiehdokkaista” tuskin toimii vielä näissä vaaleissa, vaikka Euroopasta keskustellaan nyt enemmän kuin kaikissa edeltäneissä vaaleissa yhteensä. Myös keskustelun sävy on vakavoitunut. Ajatukset Euroopasta vievät yhä tiiviimmin sen alkuperäiseen voiman lähteeseen: rauhanprojektiin. Euroopan ympäristö on tulessa, vaikka EU:n ulkopolitiikan piti tuoda vakautta juuri Euroopan omaan naapurustoon. Maailmassa jaetaan nyt valtaa ja mahdollisuuksia uudelleen, kuten olen usein kirjoittanut. Venäjä heijastelee vanhavenäläistä suurvaltaidentitettiä. Euraasian unioni on ollut Putinin politiikassa pitäaikainen haave. Suomessakin tästä aiheesta kannattaa keskustella.

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa liehuu enemmän EU:n lippuja kuin yhdessäkään Euroopan pääkaupungissa. Ihmiset haluavat vapautta ja oikeutta tehdä omia poliittisia valintoja. Ihmiset ovat myös lopen kyllästyneet korruptioon, oligarkkeihinsa ja suoranaisiin rosvoihin, jotka nyt vievät satumaiset omaisuutensa ulkomaille.
Pakotteitakin tarvitaan, mutta ennenkaikea on vaadittava kansainvälisen oikeuden noudattamista ja doplomaattisia ratkaisuja. Pakotteiden vaikutus myös Suomen talouteen olisi ennalta arvaamattoman suuri.

Rauhanprojekti ei siis ole mitenkään vanhanaikainen. EU on tehnyt parhaansa neuvottelujen ja diplomaattisen ratkaisujen aikaansaamiseksi. EU on puhunut yhdellä äänellä, vaikka puhujia on ollut useita. Myös Suomen ulkopoliittinen johto ja erityisesti ulkoministeri Erkki Tuomioja ansaitsee tunnustuksen jo tässä vaiheessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top